Ensimmäinen haaveammatti mulla oli se klassinen eläinlääkäri. Eläimet on söpöjä ja kivoja, joten tottakai niitä pitää auttaa! Yläasteella tein vielä sen kaksiviikkoisen TET-harjottelun tätini pieneläinklinikalla, jossa viihdyin kyllä. Klinikan työntekijällä oli kaksi huippuhyväkäytöksistä rottweiler-hauvaa, jotka rakastutti mut rotuun ja itseensä aika täysin. Seurasin vierestä kahden nyrkin kokoisen kasvaimen poistoa, jossa veri todellakin lensi, ja se oli ihan okei homma silloin. Nykyään saisin varmaan kolmen viikon painajaiset, joten ihan varmaan hyvä, etten lähtenyt sille tielle. Jännää, miten itse olen nimenomaan muuttunut iän myötä herkempään suuntaan - pienenä töllötin isän kanssa kaikkia mahdollisia raakuuksia sisältäviä murhamysteerejä ja rikossarjoja, nykyään ajatuskin puistattaa.
Sitten, seuraava iso juttu oli muoti. Luin välivuoteni muotimarkkinointia, ja olin vielä kovinkin innoissani muodista, hakeutumisesta työskentelemään sen pariin. En tiedä mitä siinä kävi, mutta yhtäkkiä vaan trikoot ja muut treenivaatteet otti ylivallan. Muutama vuosi sitten selasin silmät kiiluen Voguen nettisivuilta muotiviikkojen omien lempparimerkkieni mallistot läpi, nyt en edes tiedä tai tiedosta milloin kyseiset viikot ovat - tai no, ikilemppari Balmain on vielä instagram-seurannassa, ja kyllähän ne siellä vilahtelee. Tässä kävi vähän sama homma: se vaan jäi.
Aikanaan halusin lähteä lukemaan liiketaloutta koska koin, että motivaatiota kaupalliseen alaan ei olisi ollut kauppikseen saakka pyrkimiseen, mutta halusin jonkun laajan, useampia ovia avaavan, kaupallisen korkeakoulututkinnon. Ennen koulun starttaamista ja sen alkutaipaleilla oli vielä visiona se, että haluaisin tähdätä esimerkiksi vaateliikkeen sisäänostajan pestiin, siinä vaiheessa muoti oli vielä suht vahvasti messissä. Nyt ajatus siitä tuntuu hyvin kaukaiselta, ei kovinkaan kiinnostavalta. Lähinnä yhdeltä ehkä ihan mukavista mahdollisuuksista. Jos ostotoimintaan tähtäisin, niin tällä hetkellä voisin kuvitella ennemminkin työllistyväni nykyisen työpaikkani alalla, eli luontaistuote, superfood & ravintolisäkentällä. Ylipäätään hyvinvointi tuntuu asialta, joka voisi avata itselle niitä oikeita ovia, kunhan vielä keksisi että mihin suuntaan ja minkälaisiin pesteihin. Esimerkiksi PT-ehdotuksia on heitetty ilmoille paristakin suunnasta, mutta en ole ainakaan vielä nähnyt itseäni siinä puuhassa. Ehkä joskus jos on aikaa ja intoa hankkia se sivuduuniksi, mutta tällä hetkellä mitään suurta intoa siihenkään suuntaan ei ole. Joku lifecouching-itsensä tutkiskeluintoilu toisaalta kuulostaa mielenkiintoiselta, mutta kun miettisin itseäni siinä työssä, niin nääh. Ei ainakaan nyt vakuuta.
Mitä enemmän on tarttunut ikävuosia mukaan, sitä suurempana itsestäänselvyytenä pidän sitä, että haluan tulevaisuudessa päästä tekemään sellaista työtä josta nautin, jossa viihdyn ja josta saan itse henkisesti paljon irti, joka inspiroi. Rahaa on helppo saada palamaan vaikka ja mihin, mutta tiedän sen, ettei palkkakuitin numeroiden määrällä ole niin paljoa väliä, kuin sillä, että omaa arkea pystyy elämään nauttien. Sen takia haluan, että se oma suunta vielä löytyy, ja pyrin luottamaan siihen. Taivaalta se ei varmaan putoa, vaan pakko se on yksinkertaisesti tarrata uusiin ovenkahvoihin ja kokeilla, mihin ne reitit vie ja miltä ne tuntuu. Meillä ei kotona onneksi aseteta mitään paineita, että tyttäristä pitää tulla tätä ja tätä. Toki halutaan, että päästäsiin itsemme elättäviin hyviin hommiin, mutta tiedän, että mun vanhemmille riittää se, että laskut pystyy maksamaan ja tykkäämään siitä mitä tekee.
Asiakaspalveluduunista oon huomannut tykkääväni aika paljon, ja olisi hieman haastavaa kuvitella enää itseään minnekkään yksinäiseen konttoriin istumaan pitkiksi päiviksi. Musta on ollut ihanaa päästä palvelemaan asiakkaita, saada työpäivän aikana jutella erilaisten ihmisten kanssa, ja toisinaan inspiroitua niistä ihmisista, joita myymälässä käy. Ylipäätään, Life on nimenomaan inspiroinut mua työpaikkana aika paljon, ja sopinut itselleni juuri tähän vaiheeseen kuin nenä päähän, joka on myöskin omalta osaltaan tuonut juurikin ne ajatukset mahdollisesta työskentelystä hyvinvoinnin parissa.
Niin että, jos jollakin olisi näiden höpinöiden perusteella heittää mulle joku tietty duuni tai edes selkeä kenttä minne tähdätä, niin saa ihmeessä kertoa mihin suuntaan mä tässä nykyisten opintojeni jälkeen suuntaisin :D
