Rauhalliset aamut! Hiihtolomaviikolla on kyllä saanut paneutua koulujuttuihin aika vahvasti, mutta omaa nukkumista ja päivärytmiä auttaa se, ettei yhtenäkään aamuna ole tarvinut kiirehtiä tunneille. Parhaita aamuja on juurikin tämmöset rennot: laittelet rauhassa aamupalaa, istut koneen äärelle syömään sitä katsoen jotain sarjaa/selaillen blogeja ja siemailet siinä ihan kaikessa rauhassa aamuteetä. Tässäkin asiassa perjantaiaamu ylitti muut koska no - banaanipannarit.
Itsensä ylittäminen treeneissä. Analysoin vahvasti kokoajan omaa jaksamistani, ja usein esimerkiksi loppuaerobisille asetan löyhemmät tavoitteet, kuin mitä oikeasti siinä sitten tuleekaan suihkittua. Se fiilis että nonniin, tänäänkin mentiin eikä meinattu on vaan jotain aika parasta,
Tuplaantuntut teekokoelma, kiitos vanhempien Tallinnanreissun. Vaikka oonkin vihreän teen suhteen aika suurkuluttaja, niin näillä varastoilla selviän varmaan pitkälle syksyyn. Tämmönen tuliainen on mun suhteen aina hyvin toimiva!
Raakakkupalanen hyvän treenin päälle Pauliginkulmalla hyvien ystävien kera. Saanko ylistää hetken tota Orgazmo-nimisen kakun palaa? Niin täyteläisen suklainen raikkaalla appelsiinilla, superhyvä yhdistelmä. Täynnä terveellisiä rasvoja ja superfoodeja olevat raakakut on hyvin valmistettuina mulle ihan superherkkuja, varsinkin koska ne ei rasita omatuntoa ollenkaan. Niissä on myös se mainio puoli, että vaikka palanen on vaikka kuinka maistuva, se riittää täysin tyydyttämään makeanhimon, eikä tule fyysisesti ilkeää fiilistä kuin helposti sokerisista ja kovan rasvan herkuista tulee. Ehdottomasti mun nykyinen lempparikahvila!
Vihdoin ajat varattuna kampaajalle, ja pitkän harkinnan jälkeen myös kulmien microbladingiin. Tällä viikolla varsinkin oon kauhistellut tätä oman hiustyven väritystä, joten superhienoa että pääsen kampaamotuoliin istumaan jo huomenna. Microbladingiä oon harkinnut vähintäänkin siitä saakka kun luottoripsimestassani Blue Lagoonissa alettiin niitä viimevuoden loppupuolella tehdä, mutta koska kyseessä kuitenkin on muutaman sadan euron panostus, halusin toki harkita kunnolla. Nyt päädyin siihen tulokseen, että tervetuloa mahdollisimman meikitön kesä, ja hoidetaan ne kulmatkin freesiin kuosiin sitten huhtikuun alussa.
Perjantainen hieronta yläselälle, hartiaseudulle, olkapäille ja niskoille. Vaikka meinasin unohtaa kokonaan varaamani ajan ja sen vuoksi jouduin vähän vääntelemään päivän aikatauluja uuteen uskoon, niin voi miten teki taas hyvää. Lavat liikkuu taas kunnolla, ja tänpäiväinen olkapäätreeni varmasti uppoaa taas hyvin. Ylipäätään se, että oon löytänyt suunnilleen kulman takaa omasta salistani myös luottohierojan on superhyvä asia, koska on aivan eri fiilis varatakkin aikoja kun joku tuntee sun kroppaa jo entuudestaan, ja voit itse luottaa hieronnan laatuun.
Pitänyt pääni ja saanut turhat haamut hätistettyä takaisin koloihin. Avaan tätä asiaa tasan sen verran, että joskus asioita ei vaan voi oman onnelisuutensa kannalta ajatella tunteella, vaan pitää pohtia realistisesti sitä, mikä pidemmän päälle on sulle itsellesi parhaaksi.
Kehut kyykkytekniikasta edellisessä jalkareenissä. Eräs mukava vanhempi herrasmies tulee usein höpöttelemään treenien ohessa, ja viimeksi jutusteltiin nimenomaan kyykyn kulkemisesta, ja miten oon itse saanut sen kulkemaan niin nätisti. Oma vinkki tähän on yksinkertaisesti se, että: kyykkää, kyykkää ja vielä vähän kyykkää. Tekemällä oppii, mutta toki lisäinformaation ja vinkkien hankkiminen ja etsiminen asiaan voi jeesiä niitä omiakin ahaa-elämyksiä. Eihän se kyllä helppoa ookkaan, mutta se just tekee siitä niin mieluisaa, eikö?
Nyt voisi pistää treenikamat kuosiin ja suunnata salille, niin kerkeän vielä illalla hyvin keskittyä raapustelemaan pari sivua Costa Rican business-kulttuurista. Taitaa tulla pieni alkulämppä kävellen Ruoholahteen, koska matkakortin aika taitaa tänään olla jo finaalissa ja perussuomalaisena hoidan toki lataamiseni mieluummin automaatissa kuin ärrällä heh. Mutta siinähän ainakin heräilee ja kerää fokusta treeniin juuri sopivasti!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sali. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sali. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 26. helmikuuta 2017
keskiviikko 15. helmikuuta 2017
lately
Oon löytänyt uuden rakkauden. Tai en nyt ehkä ihan rakkauden, mutta ainakin jutun missä on helpohko löytää oikeanlainen flow-tila ja jopa nauttia! Nyt puhutaan siis niinkin uudesta ja huikeesta jutusta kuin crosstrainer. Viimeiset pari viikkoa mun aerobiset on muuttuneet paljolti tasasykkeiseksi askellukseksi siinä, mutta olennaisinta mulle onkin, että saan aerobisetkin tuntumaan mieluisilta tehtäviltä. Intervallityyppisen riipaisin sunnuntain jalkatreenin päälle juoksumatolle, ja huomiselle harkitsen vahvasti aamulenkkiä jos on jälleen yhtä kaunis päivä, mutta crossari on tosiaan ollut kaveri. Ensimmäiset 10 min on usein vähän tahmeita, mutta sitten kun pistetään snäpin mystoryt pyörimään eteen (tässä löydetään kerrankin iloa siitä että seuraan siellä noin miljoonaa frendiä, fitnesstyyppiä tai muuten kiinnostavia ihmisiä) ja aika alkaakin sujumaan aika siivillä.
Ja pakko laittaa perjantaiselfie viereen muistuttamaan etten aina muistuta väritykseltäni hikistä paloautoa.
Aurinko tekee niin ihmeitä. Mun neliöihin suhteutettuna isot ikkunani pääsee oikeuksiinsa juuri tähän aikaan vuodesta, kun aamuaurinko alkaa loistamaan yhä aikaisemmin ja aikaisemmin. Eilen suunitelmana lähteä heittämään lepopäivän kevyttä palauttelukävelyä Larubeachille auringonlaskua ihailemaan, mutta koska halusin hoitaa sen ennen syömistä ja alkoi jo vähän hiipimään nälkä, niin tyydyin vaan normiaurinkoon, tosin näissä maisemissa kävely, varsinkin auringonpaisteessa kyllä virkistää ja piristää silloinkin ihan täysillä.
Hiihtolomalle päätin juuri, ettei mulla oo muita tavotteita kuin saada ainakin joku frendi seuraksi Pauligin kulmalle syömään raakakakkuja. Ette tiedä mistä ootte jääneet paitsi jos ette ole kyseisessä mestassa käyneet, koska wau.
Jos crosstrainer oli uusi rakkaus, niin jo muutamissa jutuissa mainitut smoothiet on sen sijaan vakiinnuttaneet paikkansa mun jokapäiväisistä aterioista: jos ei aamu- niin välipalana. Banaanipannarit jäi viikonloppuna tekemättä, niin asia oli tänä aamuna korjattava - raakaakaojauheen kera, hyvin toimiva lisä!
Ruokavalio tuntuu tällä hetkellä tosi toimivalta ja tukevalta. Nimenomaan niin että syön ruokia jotka maistuu erittäin hyvin, mutta jotka tukee tavoitteita, sekä jaksaa pitää mut käynnissä koko päivän. Nukkuminen on mulle aina se suurin haaste, mutta kun ruokapuoli on kuosissa, ei runsaampien treenien päivinäkään ala fiilis hyytymään täysin iltapuolella.
Alkuvuoden ehkä odotetuimpiin kuului viime perjantain Sannin Tavastian keikka, ja olipahan sen odottamisen arvoinenkin! Heittämällä paras keikka jolla oon itse ollut, mihin tietty voi vaikuttaa sekin, että Sannin musiikilla on vähän omanlaisensa kolo mun sydämessä. Jotkin biisit kolahtaa, koskettaa ja tuo mieleen väkisin tiettyjä muistoja, mutta hyvän frendin rinnalla ei pienet herkistymisetkään haitanneet. Keikan jälkeen lähdettiin vielä pidemmäm kaavan mukaan tanssimaan, ja vaikka lauantaina nukuin sitä väsymystä pois sitten varmaan kolmien päiväunien verran, oli se niin totaalisen worth it ilta.
Ja pakko laittaa perjantaiselfie viereen muistuttamaan etten aina muistuta väritykseltäni hikistä paloautoa.
Aurinko tekee niin ihmeitä. Mun neliöihin suhteutettuna isot ikkunani pääsee oikeuksiinsa juuri tähän aikaan vuodesta, kun aamuaurinko alkaa loistamaan yhä aikaisemmin ja aikaisemmin. Eilen suunitelmana lähteä heittämään lepopäivän kevyttä palauttelukävelyä Larubeachille auringonlaskua ihailemaan, mutta koska halusin hoitaa sen ennen syömistä ja alkoi jo vähän hiipimään nälkä, niin tyydyin vaan normiaurinkoon, tosin näissä maisemissa kävely, varsinkin auringonpaisteessa kyllä virkistää ja piristää silloinkin ihan täysillä.
Hiihtolomalle päätin juuri, ettei mulla oo muita tavotteita kuin saada ainakin joku frendi seuraksi Pauligin kulmalle syömään raakakakkuja. Ette tiedä mistä ootte jääneet paitsi jos ette ole kyseisessä mestassa käyneet, koska wau.
Jos crosstrainer oli uusi rakkaus, niin jo muutamissa jutuissa mainitut smoothiet on sen sijaan vakiinnuttaneet paikkansa mun jokapäiväisistä aterioista: jos ei aamu- niin välipalana. Banaanipannarit jäi viikonloppuna tekemättä, niin asia oli tänä aamuna korjattava - raakaakaojauheen kera, hyvin toimiva lisä!
Ruokavalio tuntuu tällä hetkellä tosi toimivalta ja tukevalta. Nimenomaan niin että syön ruokia jotka maistuu erittäin hyvin, mutta jotka tukee tavoitteita, sekä jaksaa pitää mut käynnissä koko päivän. Nukkuminen on mulle aina se suurin haaste, mutta kun ruokapuoli on kuosissa, ei runsaampien treenien päivinäkään ala fiilis hyytymään täysin iltapuolella.
Alkuvuoden ehkä odotetuimpiin kuului viime perjantain Sannin Tavastian keikka, ja olipahan sen odottamisen arvoinenkin! Heittämällä paras keikka jolla oon itse ollut, mihin tietty voi vaikuttaa sekin, että Sannin musiikilla on vähän omanlaisensa kolo mun sydämessä. Jotkin biisit kolahtaa, koskettaa ja tuo mieleen väkisin tiettyjä muistoja, mutta hyvän frendin rinnalla ei pienet herkistymisetkään haitanneet. Keikan jälkeen lähdettiin vielä pidemmäm kaavan mukaan tanssimaan, ja vaikka lauantaina nukuin sitä väsymystä pois sitten varmaan kolmien päiväunien verran, oli se niin totaalisen worth it ilta.
maanantai 16. tammikuuta 2017
treenityylin vaikutus treenin mielekkyyteen
Oon ehkä ennenkin todennut, etten ole itse treenityyliltäni semmonen pakarapotkuja jokaiseen ilmansuuntaan -tyyppinen intoilija. Se ei tarkota sitä, että kelaisin tossa tyylissä olevan mitään vikaa: jokainen tekee tyylillään, mielellään nimenomaan sille itselleen mielekkäällä tyylillä. Jos tuntuu että treeni kehittää halutulla tavalla, tai ennemminkin se tekeminen kuin kehitys on se tärkeämpi asia, niin go for it, millä tavalla tahansa.
Hyvä hermotus on toki tärkeä asia hoitaa kuosiin, ja usein sen hankkiminen onnistuukin helpommin eristävimmillä liikkeillä. Jos hyppää kylmiltään ja aloittelijana kyykkytangon alle, on hyvin suuri todennäköisyys, ettei ne kyykyt mene ihan sinne minne halutaan.
Mullakin oli joskus hitosti ongelmia oman etureisidominanssin kanssa. Eipä sillon varmaan suoritustekniikatkaan ollu ihan kuosissa, mutta tekipä melkein mitä tahansa pääliikkeitä, tuntui että suurin paine oli aina etureisillä. Tästä syystä käytin 1-2v treenaamatta etureisiä spesifimmin ollenkaan, mitä nyt huvikseni saatoin ehkä kerran kolmessa kuukaudessa käydä hapottamassa etureisiä reidenojennuksessa. Kaikki eristävät suunnattiin takajalalle, niitä hinkattiin vähintään 2x viikkoon ja yritettiin saada asia kuosiin. Prässi ei kuulu omiin suosikkeihin, mutta sitäkin tulee toisinaan tehtyä, ja nykyään on joka kerta yhtä huikeeta huomata, että vaikka mihin asentoon niitä koipiaan sinne asettelee, niin liike ei meekkään kokonaan niille etureiskoille, vaan saa kohdistettua muuallekkin, jopa takareisiin oikealla tekniikalla. Tämmönen ei olis kaksi-kolme vuotta sitten onnistunut sitten mitenkään.
Takaisin treenityyliasiaan. Mä itse saan kiksini treenaamisen suhteen siitä itteni haastamisesta, varsinkin raskailla pääliikkeillä. Takakyykky vapaalla on ehdottomia suosikkeja yksinkertaisesti siitä syystä, että se tarvii jatkuvasti pientä viilausta, lujaa keskittymistä ja tahdonvoimaa. Sarjat on helppo jättää kesken ja antaa tekniikan lipsua, sekä jättää painoja lisäilemättä "no jos se nyt ei kumminkaan menisi vielä nätisti". Tossa kulminoituu juurikin se henkinen rentoutus, jonka salitreeni parhaimmillaan mulle tuottaa: saan keskityttyä sen salilla käymisen ajan pelkästään treeniin, keskittyä siihen mitä juuri sillä hetkellä teen ja kykenen itse omalla kehollani tekemään. Kaikki muu jää sinne treenialueen ulkopuolelle.
Näin sen mun mielestä pitäisi parhaimmillaankin olla: treenaat tyylillä josta saat itse mahdollisimman paljon irti, mutta saat kuitenkin haastettua itseäsi tarpeeksi. Ulkonäkötekijät ja kehityksen tuijottaminen jää silloin helposti toissijaisiksi asioiksi, mikä itsessään myös ainakin mulla helpottaa ja jopa parantaa treenaamista. Kaikki tietää ne päivät kun tuntuu että on maailman pahin nestepöhö päällä, ja ei tee mieli vilkaistakkaan salin peileihin. Ei se yleensä motivoi parhaimpiin treeneihinkään.
Sama pätee aerobisiin: mä en vedä tuolla 3x viikossa tunnin juoksulenkkejä koska kyllästyisin hengästyisin ja ehkä kuolisin jo ensimmäisen viidentoista minuutin aikana. Reippaasti kävellen tehdyt aamulenkit, ehkä pienillä sykkeennostoilla tai toiminnallisilla osuuksilla, sekä salitreenien päälle heitetyt 20min intervallityyppiset harjoitteet on enemmän omaan mieleen, ja silloin niitä lähtee mieluummin tekemäänkin, vaikka myönnettäköön ettei se ehkä koskaan oo salitreenin jälkeen niin helppoa kivuta porraskoneen päälle. Tässäkin asiassa ehkä voi todeta kummnkin, että jos jotain tavoitteita on, niin pitää niiden eteen tehdä duuniakin, poistua mukavuusalueelta. Tärkeintä kumminkin mun mielestä on, että koko liikunnan osuus elämässä ei ole yhtä hampaat irvessä, verenmaku suussa tehtävää pakollista puurtamista.
Hyvä hermotus on toki tärkeä asia hoitaa kuosiin, ja usein sen hankkiminen onnistuukin helpommin eristävimmillä liikkeillä. Jos hyppää kylmiltään ja aloittelijana kyykkytangon alle, on hyvin suuri todennäköisyys, ettei ne kyykyt mene ihan sinne minne halutaan.
Mullakin oli joskus hitosti ongelmia oman etureisidominanssin kanssa. Eipä sillon varmaan suoritustekniikatkaan ollu ihan kuosissa, mutta tekipä melkein mitä tahansa pääliikkeitä, tuntui että suurin paine oli aina etureisillä. Tästä syystä käytin 1-2v treenaamatta etureisiä spesifimmin ollenkaan, mitä nyt huvikseni saatoin ehkä kerran kolmessa kuukaudessa käydä hapottamassa etureisiä reidenojennuksessa. Kaikki eristävät suunnattiin takajalalle, niitä hinkattiin vähintään 2x viikkoon ja yritettiin saada asia kuosiin. Prässi ei kuulu omiin suosikkeihin, mutta sitäkin tulee toisinaan tehtyä, ja nykyään on joka kerta yhtä huikeeta huomata, että vaikka mihin asentoon niitä koipiaan sinne asettelee, niin liike ei meekkään kokonaan niille etureiskoille, vaan saa kohdistettua muuallekkin, jopa takareisiin oikealla tekniikalla. Tämmönen ei olis kaksi-kolme vuotta sitten onnistunut sitten mitenkään.
Takaisin treenityyliasiaan. Mä itse saan kiksini treenaamisen suhteen siitä itteni haastamisesta, varsinkin raskailla pääliikkeillä. Takakyykky vapaalla on ehdottomia suosikkeja yksinkertaisesti siitä syystä, että se tarvii jatkuvasti pientä viilausta, lujaa keskittymistä ja tahdonvoimaa. Sarjat on helppo jättää kesken ja antaa tekniikan lipsua, sekä jättää painoja lisäilemättä "no jos se nyt ei kumminkaan menisi vielä nätisti". Tossa kulminoituu juurikin se henkinen rentoutus, jonka salitreeni parhaimmillaan mulle tuottaa: saan keskityttyä sen salilla käymisen ajan pelkästään treeniin, keskittyä siihen mitä juuri sillä hetkellä teen ja kykenen itse omalla kehollani tekemään. Kaikki muu jää sinne treenialueen ulkopuolelle.
Näin sen mun mielestä pitäisi parhaimmillaankin olla: treenaat tyylillä josta saat itse mahdollisimman paljon irti, mutta saat kuitenkin haastettua itseäsi tarpeeksi. Ulkonäkötekijät ja kehityksen tuijottaminen jää silloin helposti toissijaisiksi asioiksi, mikä itsessään myös ainakin mulla helpottaa ja jopa parantaa treenaamista. Kaikki tietää ne päivät kun tuntuu että on maailman pahin nestepöhö päällä, ja ei tee mieli vilkaistakkaan salin peileihin. Ei se yleensä motivoi parhaimpiin treeneihinkään.
Sama pätee aerobisiin: mä en vedä tuolla 3x viikossa tunnin juoksulenkkejä koska kyllästyisin hengästyisin ja ehkä kuolisin jo ensimmäisen viidentoista minuutin aikana. Reippaasti kävellen tehdyt aamulenkit, ehkä pienillä sykkeennostoilla tai toiminnallisilla osuuksilla, sekä salitreenien päälle heitetyt 20min intervallityyppiset harjoitteet on enemmän omaan mieleen, ja silloin niitä lähtee mieluummin tekemäänkin, vaikka myönnettäköön ettei se ehkä koskaan oo salitreenin jälkeen niin helppoa kivuta porraskoneen päälle. Tässäkin asiassa ehkä voi todeta kummnkin, että jos jotain tavoitteita on, niin pitää niiden eteen tehdä duuniakin, poistua mukavuusalueelta. Tärkeintä kumminkin mun mielestä on, että koko liikunnan osuus elämässä ei ole yhtä hampaat irvessä, verenmaku suussa tehtävää pakollista puurtamista.
lauantai 29. lokakuuta 2016
paras jalkatreeni aikoihin
En edes muista milloin olisin viimeksi tehnyt huonoa jalkatreeniä, ne jumpat jotenkin kulkee kyllä aina. Tosin, tänä keskiviikkona jos olisin pitänyt pääni ja suunnannut kaksien huonojen unien ja kolmen treenipäivän jälkeen vielä jumpalle, olisi semmonen varmaan tullut vastaan. Kerrankin osasin kumminkin harvinaisesti olla sen verran fiksu, että salin dösäriltä suuntasinkin kotiinpäin, ihan ilman treeniyrityksiä. Nukuin hyvät yöunet, ja kävinkin torstaina heittämässä niin hyvän jalkajumpan ettei oo hetkeen nähty. Kannatti levätä!
Tossa noin viikko sitten totesin että nyt hitto, painot on junnannu nyt sen verran pitkään suunnilleen samoissa lukemissa, että nyt niitä muuten hilataan vähän ylemmäs vaikka väkisin. Don't get me wrong, tottakai edelleen pitää pitää tekniikka ja tuntuma kasassa, mutta luovun hetkeksi siitä 8 tai enemmän toistoja per sarja ajatuksesta, ja jos raskaammalla painolla saadaankin irti vain 6 puhdasta toistoa, nii sitten heitetään yksi sarja lisää mutta sillä mennään. Huomaa, että vähän taas muunneltu ärsykekkin uppoaa taas paremmin, ja onhan siihen painomäärien nostamiseen ihan yleensä muutenkin positiivisia vaikutuksia kehityksen suhteen liitetty.
Viimeiaikoina syvä takakyykky vapaalla tangolla on nimenomaan ollut se kingein pääliike. Smithissä on toki se hyvä puoli, että mäkin saisin helposti dominoimaan lähtevien etureisien osuutta liikkeessä heittämällä pienemmäksi, mutta silti oon ehdottomasti ennemmin mieltynyt vapaaseen tankoon. Haastaa kroppaa aivan eri tavalla kokonaisvaltaisesti, ja tekniikkaan keskittyminen tuo oman lisähaasteensa. Lisäksi parhaimmillaan kyllä koen saavani paljon paremman ärsykkeen lihoille vapaalla tangolla kuin smithissä, mutta jokainen tekee niin kuin parhaakseen kokee.
SJMV tällä kertaa taas taisi mennä ihan putkeen, mun ylikireät takareidet on ihan oikealla tavalla ja toivottavasti maanantaihin onnistuen palautuvassa kuosissa. Vaikka juuri sen takia tykkään enemmän tehdä koukistavia takareisiliikkeitä laitteissa, niin kyllähän tollasella isommalla kuormalla tehtävällä perusliikkeellä on oma arvonsa, jos näistäkin takareiskoista joskus sais jotain kehitettyäkin :D
Bulgarialaisen askelkyykyn teen aina smithissä, lämppäsarjojen aikana vähän säädellen asentoja ja penkin etäisyyttä että missä saa parhaiten liikkeen toimimaan. Kannattaa ottaa sellainen koroke ja sellaiset painot, että saa takana olevan jalan polven ainakin suunnilleen hipomaan maata, niin ainakin menee perille.
Askelkyykky ristiaskeleella taakse on kyllä just niin hate-love liike. Se on superhelppo saada uppoamaan oikeaan osoitteeseen, ja puristaa vielä muutama toisto irti vaikka olisikin aika lopussa. Yleensä pistän jalat eteen pienen korokkeen päälle, mutta nyt en tehnyt niin, mikä mahdollisti pikkuisen isommat painot, ja tuntui toimivan niinkin ihan näppärästi.
Loppuun takareisien tappo uudella lempparilla, eli mekaanisella pudotuksella takareisiä maaten tehtävässä laitteessa. Ensin niin monta toistoa yhdellä jalalla kuin menee, ja sen jälkeen toinen jalka mukaan auttamaan ja hapotetaan ihan loppuun. Hetki taukoa, ja sama homma toiselle jalalle. Kolme kertaa tää rundi molemmille jaloille, niin tuntee todella tehneensä.
Ton setin jälkeen käveleminen on lievästi sanottuna ollut hieman haastavaa näinä treenin jälkeisinä päivinä, mutta ehkä mä tästä lähden sitten kierien vielä viikon vikan salin kimppuun :)
5x 5-8 toistoa syvää takakyykkyä
4x 7-9 toistoa suorinjaloinmaastavetoa
4x 7-10 toistoa/jalka bulgarialaista askelkyykkyä
4x 16-18 toistoa askelkyykkyä vuorojaloin ristiaskeleella taakse
3x 8+10 toistoa takareisiä makuulta
Tossa noin viikko sitten totesin että nyt hitto, painot on junnannu nyt sen verran pitkään suunnilleen samoissa lukemissa, että nyt niitä muuten hilataan vähän ylemmäs vaikka väkisin. Don't get me wrong, tottakai edelleen pitää pitää tekniikka ja tuntuma kasassa, mutta luovun hetkeksi siitä 8 tai enemmän toistoja per sarja ajatuksesta, ja jos raskaammalla painolla saadaankin irti vain 6 puhdasta toistoa, nii sitten heitetään yksi sarja lisää mutta sillä mennään. Huomaa, että vähän taas muunneltu ärsykekkin uppoaa taas paremmin, ja onhan siihen painomäärien nostamiseen ihan yleensä muutenkin positiivisia vaikutuksia kehityksen suhteen liitetty.
Viimeiaikoina syvä takakyykky vapaalla tangolla on nimenomaan ollut se kingein pääliike. Smithissä on toki se hyvä puoli, että mäkin saisin helposti dominoimaan lähtevien etureisien osuutta liikkeessä heittämällä pienemmäksi, mutta silti oon ehdottomasti ennemmin mieltynyt vapaaseen tankoon. Haastaa kroppaa aivan eri tavalla kokonaisvaltaisesti, ja tekniikkaan keskittyminen tuo oman lisähaasteensa. Lisäksi parhaimmillaan kyllä koen saavani paljon paremman ärsykkeen lihoille vapaalla tangolla kuin smithissä, mutta jokainen tekee niin kuin parhaakseen kokee.
SJMV tällä kertaa taas taisi mennä ihan putkeen, mun ylikireät takareidet on ihan oikealla tavalla ja toivottavasti maanantaihin onnistuen palautuvassa kuosissa. Vaikka juuri sen takia tykkään enemmän tehdä koukistavia takareisiliikkeitä laitteissa, niin kyllähän tollasella isommalla kuormalla tehtävällä perusliikkeellä on oma arvonsa, jos näistäkin takareiskoista joskus sais jotain kehitettyäkin :D
Bulgarialaisen askelkyykyn teen aina smithissä, lämppäsarjojen aikana vähän säädellen asentoja ja penkin etäisyyttä että missä saa parhaiten liikkeen toimimaan. Kannattaa ottaa sellainen koroke ja sellaiset painot, että saa takana olevan jalan polven ainakin suunnilleen hipomaan maata, niin ainakin menee perille.
Askelkyykky ristiaskeleella taakse on kyllä just niin hate-love liike. Se on superhelppo saada uppoamaan oikeaan osoitteeseen, ja puristaa vielä muutama toisto irti vaikka olisikin aika lopussa. Yleensä pistän jalat eteen pienen korokkeen päälle, mutta nyt en tehnyt niin, mikä mahdollisti pikkuisen isommat painot, ja tuntui toimivan niinkin ihan näppärästi.
Loppuun takareisien tappo uudella lempparilla, eli mekaanisella pudotuksella takareisiä maaten tehtävässä laitteessa. Ensin niin monta toistoa yhdellä jalalla kuin menee, ja sen jälkeen toinen jalka mukaan auttamaan ja hapotetaan ihan loppuun. Hetki taukoa, ja sama homma toiselle jalalle. Kolme kertaa tää rundi molemmille jaloille, niin tuntee todella tehneensä.
Ton setin jälkeen käveleminen on lievästi sanottuna ollut hieman haastavaa näinä treenin jälkeisinä päivinä, mutta ehkä mä tästä lähden sitten kierien vielä viikon vikan salin kimppuun :)
sunnuntai 21. elokuuta 2016
tavallisen tavoitteellisen treenaajan lisäravinteet
Samalla lailla, kuin on hyvä suorittaa pientä tutkimuslaatuista kokeilua siitä, milloin on hyvä treenata, mitä on hyvä treenata ja miten, niin varsinkin tavoitteellisemmalle salitreenaajalle sopivien lisäravinteiden löytymiseen saattaa kulua hetki ja yritys jos toinenkin. Tuotteita ja kauppoja löytyy vähän joka lähtöön, ja helposti ainakin alkuinnostuksessa sitä helposti ajattelee, että tahdon nyt kaikkea heti ja paljon.
Omissa, hyvään fiilikseen mutta myös kehitykseen tähtäävissä, opiskelijabudjetin asettamissa rajoissa oon todennut toimivaksi nojata muutamaan peruslaatuiseen ja toimivaan tuotteeseen: Inzane ennen, BCAA treenin aikana ja hera + banaani jälkeen. Näillä tää ainakin mulla ihan toimii!
Pistin ekaa kertaa tilausta PPS-shopille, aika pitkälti tämän tarjouksen takia, koska kyseistä heraa olen jo jonkun aikaa käyttänyt erittäin tyytyväisenä. Totuttuun tapaan mauksi kookos-suklaa, johon en ole tähänkään mennessä kyllästynyt, päinvastoin. Kylkeen pistetty BCAA on myös sellaista, jota olen tähänkin mennessä käyttänyt treenijuomana,
Supermassin Inzanea taitaa tämä olla jo kolmas purkki, koska oon tykännyt siitä laturina kyllä hyvin paljon. Käytän sitä aikalailla täysin pelkästään jalkatreenien alle, koska ne on kuitenkin aina niitä kovimpia koetuksia. Itse heitän mielelläni sheikkeriin myös vähän kreatiinia, macaa ja jäitä, joista muodostuu setti joka todellakin toimii. Ainut miinus siitä, että kumpikaan maku ei ehkä oo ihan niin mun mieleen äklömakeudellaan, mutta oon todennut siihenkin toimivaksi taktiikaksi heittää jonkun freshin purkan suuhun laturin hörppimisen ajaksi. Ja ne jäät auttaa!
Muihin treeneihin psyykkaan itseni ihan "normaaleilla" nesteillä, tai suhteellisen usein myös NOCCOja tai Celsiuksia käyttäen. Litrahinnaltaanhan varmasti vaikka toinen laturi tulisi halvemmaksi, mutta jotain virvoitusjuomamaista kivaahan noissa on. Juurikin kuvassa näkyvää tämänhetkistä lempparia on tälläkin hetkellä postissa matkalla lavallinen, jotka riittää sitten taas hetkeksi.
Tölkkijuomatkin yleensä kyllä kaadan krean, macan ja jäiden kaverina sheikkeriin. 1.) Sheikkerissä on korkki, mitä tölkeissä ei ole 2.) tölkin saa heitettyä suoraan kotona tölkkikassiin, eikä tarvitse tunkea rutistumaan reenikassiin tyhjetessään koska pantti! 3.) Sain ehkä pienet traumat kun dösäkuski joskus kysyi multa avoimesta NOCCO-tölkistä bussiin astuessani, että eihän tuossa ole alkoholia. Öö, kello oli maksimissaan 16:00 arkipäivänä, mulla oli treenivetimet päällä ja meikitön naama. Tosin, kuski taisi ilmeen puolesta itsekkin kyseenalaistaa kysymyksensä hyvin nopeasti, joten ehkei se nyt olisi ongelma.
Siti voin myöntää sen faktan, että tölkkimuotoisten "latureiden" avaaminen bussissa on aina yhtä suunnitelmallisuutta vaativaa, koska tiiättehän te sen sihahduksen, varsinkin kun lähdette matkaan niinkin epämääräisiltä hoodeilta kun koulupäivän jälkeen Malmilta. Tästä syystä ovelana tyttönä pyrin sijoittamaan sen pysäkkimomentteihin kun ilmassa on muutakin hälinää.
Näinkin hurja lisäravinnearsenaali mulla on siis käytössä tällä hetkellä. Joku tykkää mennä kokonaan ilman niin menkööt, joku tykkää hifistellä niin hifistelkööt. Selkeä ohjenuora mun mielestä löytyy siitä, että sun täytyy osata selittää se, milloin otat jotain ja miksi. Tää nyt on kumminkin yksinkertaisesti semmoinen tilanne, että aika harvan treenaajan kehitys riippuu kumminkaan niistä lisäravinteista, jos nyt heitetään tähän se kulunut ilmaisu, että kuitenkin kaikki muut peruspilarit on kunnossa. Tälläkin hetkellä esimerkiksi omalla kohdallani tiedän, että nukun liian vähän, mikä vaikuttaa jaksamiseen ja sen myötä treenaamiseen, ja sen saisi parhaiten korjattua vain nukkumalla lisää, eikä heittämällä EAA:ta treenin toisen kolmanneksen loppupuoliskolle. Mutta, jokainen tekee niinkuin parhaakseen näkee ja kokee :)
Omissa, hyvään fiilikseen mutta myös kehitykseen tähtäävissä, opiskelijabudjetin asettamissa rajoissa oon todennut toimivaksi nojata muutamaan peruslaatuiseen ja toimivaan tuotteeseen: Inzane ennen, BCAA treenin aikana ja hera + banaani jälkeen. Näillä tää ainakin mulla ihan toimii!
Pistin ekaa kertaa tilausta PPS-shopille, aika pitkälti tämän tarjouksen takia, koska kyseistä heraa olen jo jonkun aikaa käyttänyt erittäin tyytyväisenä. Totuttuun tapaan mauksi kookos-suklaa, johon en ole tähänkään mennessä kyllästynyt, päinvastoin. Kylkeen pistetty BCAA on myös sellaista, jota olen tähänkin mennessä käyttänyt treenijuomana,
Supermassin Inzanea taitaa tämä olla jo kolmas purkki, koska oon tykännyt siitä laturina kyllä hyvin paljon. Käytän sitä aikalailla täysin pelkästään jalkatreenien alle, koska ne on kuitenkin aina niitä kovimpia koetuksia. Itse heitän mielelläni sheikkeriin myös vähän kreatiinia, macaa ja jäitä, joista muodostuu setti joka todellakin toimii. Ainut miinus siitä, että kumpikaan maku ei ehkä oo ihan niin mun mieleen äklömakeudellaan, mutta oon todennut siihenkin toimivaksi taktiikaksi heittää jonkun freshin purkan suuhun laturin hörppimisen ajaksi. Ja ne jäät auttaa!
Muihin treeneihin psyykkaan itseni ihan "normaaleilla" nesteillä, tai suhteellisen usein myös NOCCOja tai Celsiuksia käyttäen. Litrahinnaltaanhan varmasti vaikka toinen laturi tulisi halvemmaksi, mutta jotain virvoitusjuomamaista kivaahan noissa on. Juurikin kuvassa näkyvää tämänhetkistä lempparia on tälläkin hetkellä postissa matkalla lavallinen, jotka riittää sitten taas hetkeksi.
Tölkkijuomatkin yleensä kyllä kaadan krean, macan ja jäiden kaverina sheikkeriin. 1.) Sheikkerissä on korkki, mitä tölkeissä ei ole 2.) tölkin saa heitettyä suoraan kotona tölkkikassiin, eikä tarvitse tunkea rutistumaan reenikassiin tyhjetessään koska pantti! 3.) Sain ehkä pienet traumat kun dösäkuski joskus kysyi multa avoimesta NOCCO-tölkistä bussiin astuessani, että eihän tuossa ole alkoholia. Öö, kello oli maksimissaan 16:00 arkipäivänä, mulla oli treenivetimet päällä ja meikitön naama. Tosin, kuski taisi ilmeen puolesta itsekkin kyseenalaistaa kysymyksensä hyvin nopeasti, joten ehkei se nyt olisi ongelma.
Siti voin myöntää sen faktan, että tölkkimuotoisten "latureiden" avaaminen bussissa on aina yhtä suunnitelmallisuutta vaativaa, koska tiiättehän te sen sihahduksen, varsinkin kun lähdette matkaan niinkin epämääräisiltä hoodeilta kun koulupäivän jälkeen Malmilta. Tästä syystä ovelana tyttönä pyrin sijoittamaan sen pysäkkimomentteihin kun ilmassa on muutakin hälinää.
Näinkin hurja lisäravinnearsenaali mulla on siis käytössä tällä hetkellä. Joku tykkää mennä kokonaan ilman niin menkööt, joku tykkää hifistellä niin hifistelkööt. Selkeä ohjenuora mun mielestä löytyy siitä, että sun täytyy osata selittää se, milloin otat jotain ja miksi. Tää nyt on kumminkin yksinkertaisesti semmoinen tilanne, että aika harvan treenaajan kehitys riippuu kumminkaan niistä lisäravinteista, jos nyt heitetään tähän se kulunut ilmaisu, että kuitenkin kaikki muut peruspilarit on kunnossa. Tälläkin hetkellä esimerkiksi omalla kohdallani tiedän, että nukun liian vähän, mikä vaikuttaa jaksamiseen ja sen myötä treenaamiseen, ja sen saisi parhaiten korjattua vain nukkumalla lisää, eikä heittämällä EAA:ta treenin toisen kolmanneksen loppupuoliskolle. Mutta, jokainen tekee niinkuin parhaakseen näkee ja kokee :)
keskiviikko 17. helmikuuta 2016
5 tipsiä virkeämpään aamutreeniin
Alotetaampa siitä faktasta, että vielä puolikin vuotta sitten olin vahvasti sitä mieltä, että hyvä salitreeni ennen kello kymmentäkahtatoista on mun kohdalla mahdottomuus. Ja kappas, viimeksi eilen suuntasin aika nopsaan sängystä ylösnousun jälkeen TG:tä kohti, ja ainakin tän päivän rappusten nousemisen kivuliaisuuden perusteella aikas hyvä jumppa tuli tehtyä. Listasin viisi imo tärkeintä vinkkiä aamutreenailuun.
1. Laita kaikki mahdollinen edellisenä iltana valmiiksi. Mulla tää tarkottaa sitä, että aamutoimet koostuu enää valmiiksi kootun smoothien hurauttamisesta ja hörppimisestä, hampaidenpesusta, laturin sheikkaamisesta, vaatteet päälle, laukku olalle ja ulos. Kaikki mahdollinen siis valmiiksi. Korostan vielä kerran: kaikki.
2. Löydä itsellesi sopiva aamupalavaihtoehto. Smoothie nimenomaan on omasta mielestäni hyvä, koska siinä saa surautettua nestemäiseen ja helposti sulavaan muotoon niin spelttihiutaleet kun banaanitkin. Aamulenkillehän voi kipasta tyhjälläkin masulla, mutta salille lähtiessä suosittelisin ihan syömään jotakin.
3. Valitse mieluinen liikuntamuoto. Mua ei saisi kirveelläkään lähtemään aamuseiskalta tasavauhtiselle juoksulenkille tai joogatunnille, koska ne ei nappaa oikein muutenkaan. Sen sijaan ripeä kävelylenkki sprintteineen kirkastuvassa aamussa, tai tyhjänpuoleisen aamusalin luksus houkuttaa paljon enemmän. Tee sitä mistä tykkäät.
4. Aikatauluta aamu hyvin jo valmiiksi. Jos mulla on menoa siinä kahdentoista-yhden pintaan, oon nyt jo ehkä oppinut tarpeeksi monta kertaa kantapään kautta, etten voi käydä aamusalilla ilman mietittyä aikataulua. Siksi kehotan katsomaan jo valmiiksi ainakin semmoiset kellonajat, että milloin on viimeistään oltava salilla, milloin viimeistään taputeltava reeni ja milloin lähdettävä salilta. Vaikka yleensä tää toimii, kannattaa varata vähän aikavaraa lisää, mieluummin reilusti kuin liian vähän. Tää ihan vaan nimimerkillä se hyyppä joka eilen kipitti Töölöntorille dösään salilta kengät puoliksi auki ja takinliepeet liehuen kun tuli vähän kiirus
5. ASENNETTA. Mistä sitä sitten saakin revittyä, ei kaikki aina oo ihan helppoa ja mutkatonta. Yksi pikkuvinkki on, että treenilaturi/NOCCO toimii kyllä treeniaamuihin kun nenä päähän. Voin kertoa, että tuskin olisi aamujalkareenit olleet niin huippuja ilman Inzanea. Toki jos ei halua käyttää latureita, pelkkä kahvikin voi tuoda tarvittavan potkun, itse kun en ole saanut siedätyttyä siihen tavaraan. Whatever works for you.
1. Laita kaikki mahdollinen edellisenä iltana valmiiksi. Mulla tää tarkottaa sitä, että aamutoimet koostuu enää valmiiksi kootun smoothien hurauttamisesta ja hörppimisestä, hampaidenpesusta, laturin sheikkaamisesta, vaatteet päälle, laukku olalle ja ulos. Kaikki mahdollinen siis valmiiksi. Korostan vielä kerran: kaikki.
2. Löydä itsellesi sopiva aamupalavaihtoehto. Smoothie nimenomaan on omasta mielestäni hyvä, koska siinä saa surautettua nestemäiseen ja helposti sulavaan muotoon niin spelttihiutaleet kun banaanitkin. Aamulenkillehän voi kipasta tyhjälläkin masulla, mutta salille lähtiessä suosittelisin ihan syömään jotakin.
3. Valitse mieluinen liikuntamuoto. Mua ei saisi kirveelläkään lähtemään aamuseiskalta tasavauhtiselle juoksulenkille tai joogatunnille, koska ne ei nappaa oikein muutenkaan. Sen sijaan ripeä kävelylenkki sprintteineen kirkastuvassa aamussa, tai tyhjänpuoleisen aamusalin luksus houkuttaa paljon enemmän. Tee sitä mistä tykkäät.
4. Aikatauluta aamu hyvin jo valmiiksi. Jos mulla on menoa siinä kahdentoista-yhden pintaan, oon nyt jo ehkä oppinut tarpeeksi monta kertaa kantapään kautta, etten voi käydä aamusalilla ilman mietittyä aikataulua. Siksi kehotan katsomaan jo valmiiksi ainakin semmoiset kellonajat, että milloin on viimeistään oltava salilla, milloin viimeistään taputeltava reeni ja milloin lähdettävä salilta. Vaikka yleensä tää toimii, kannattaa varata vähän aikavaraa lisää, mieluummin reilusti kuin liian vähän. Tää ihan vaan nimimerkillä se hyyppä joka eilen kipitti Töölöntorille dösään salilta kengät puoliksi auki ja takinliepeet liehuen kun tuli vähän kiirus
5. ASENNETTA. Mistä sitä sitten saakin revittyä, ei kaikki aina oo ihan helppoa ja mutkatonta. Yksi pikkuvinkki on, että treenilaturi/NOCCO toimii kyllä treeniaamuihin kun nenä päähän. Voin kertoa, että tuskin olisi aamujalkareenit olleet niin huippuja ilman Inzanea. Toki jos ei halua käyttää latureita, pelkkä kahvikin voi tuoda tarvittavan potkun, itse kun en ole saanut siedätyttyä siihen tavaraan. Whatever works for you.
maanantai 1. helmikuuta 2016
kuulumisia & jalkatreeni
Koulu on taas vähän haastanut jaksamista varsinkin yöunien kannalta, mutta päivän jalkatreeni ainakin kulki uusilla housuilla oikeen hyvin. Pikkuvinkkinä, että Stadiumin jäsenenä noi saa kotiutettua alle 25 eurolla, sai useammat kehut ja on superhyvät, ryhdikkäät, istuvat ja peittävät yksilöt. Kotoa löytyi vielä toinen kiva ylläri, kun pari kuukautta haaveissa pyörineet toiset ICANIWILL:it oli kolahtaneet postiluukusta. Nyt jos ei ihan hetkeen hankkisi uusia...
Talvikelit vs. HSL on koetellut hermoja muutamaan otteeseen kuluneiden viikkojen aikana, mutta ei mua vieläkään kyllä saa TG:ltä irtaantumaan. Palkkarin sheikkaaminen onnistuu todistetusti myös tiiviissä muovirasiassa, ja prinsessakynsille en oo vielä ihan ehtinyt keksiä veroisiaan seuraajia.
Stellasportin lyhyt leokuvioinen bomber on yksi toinen viimekuukausien huippuostoksista, eikä edes kuulu reenivaate-kategoriaan! Nyt heitän loppuun vielä päivän puntin painoineen ja liikkeineen ja yritän vähän rullailla näistä etureisistä tätä särkyä pois...
Talvikelit vs. HSL on koetellut hermoja muutamaan otteeseen kuluneiden viikkojen aikana, mutta ei mua vieläkään kyllä saa TG:ltä irtaantumaan. Palkkarin sheikkaaminen onnistuu todistetusti myös tiiviissä muovirasiassa, ja prinsessakynsille en oo vielä ihan ehtinyt keksiä veroisiaan seuraajia.
Stellasportin lyhyt leokuvioinen bomber on yksi toinen viimekuukausien huippuostoksista, eikä edes kuulu reenivaate-kategoriaan! Nyt heitän loppuun vielä päivän puntin painoineen ja liikkeineen ja yritän vähän rullailla näistä etureisistä tätä särkyä pois...
takareidet maaten
2 x 8-12, viimeinen sarja 2 pudotuksella yht n. 25 toistoa
leveä syvä takakyykky
pyramidina: 4 nousua, 5x 6-8 toistoa 55 kg, 3 laskua
bulgarialainen askelkyykky smithissä
3x10-12 /per jalka (polvi kunnolla lattiaan saakka)
lantionnosto
1x15 toistoa 40kg, 3x10-14 toistoa 50kg
superina takareiden koukistus yksitellen
ja molemmat takareidet rullaten jumppapallolla
2x12 /per jalka, 3x10-15 pallolla
sunnuntai 6. joulukuuta 2015
ICANIWILL
Black Fridayn alejen ansiosta vihdoin ja viimein hankin ICANIWILL:in treenipökät, ja nappasin samalla ihailemani saman merkin hupparin mukaan. Isona plussana mainittava, että tuotteet oli perjantaina tilattuna jo tiistaina perillä, ja mikä parasta, niitä ei tarvinut lähteä mistään postista kaipailemaan, vaan ihan postiluukusta pistetty perille saakka. Ja on muuten ihan superhyvät, pehmeät ja joustavat päällä, korkeahkolla vyötäröllä vielä. Suosittelen!
Perjantaina kävin tekemässä ehkä yhden tähän asti parhaimmista jalkajumpista ikinä, ja siltä on sen jälkeen kyllä tuntunutkin...
Tän setin jälkeen meinasi vähän itkettä se fakta, että sali on Töölössä ja koti Larussa, ja matkalla pakko vielä käydä ruokakaupan kautta. Ja niinhän siinä vielä kävi, että edellinen spora meni juuri nenän edestä ja dösäkin hajosi kesken matkan, ei ihan ollu tuuria mukana sillä matkalla...
Yllä olevan näkymän takia usein jos tuun iltasella jostain muualta kun salilta tai isosta ruokakaupasta, tykkään jäädä pari pysäkkiä aiemmin ja kävellä rantareittiä kotiin. Varsinkin jos on stressiä, niin toi on erittäin hyvä tapa hetken hengähtää ja ihailla maisemia.
Viimeviikon viikonloppu meni maalla, ja yritysprokkikseen viimeisiä inffoja vanhempien yrityksen leikekirjasta selaillessa tuli vastaan aika monta mulle ennennäkemätöntä artikkelia 90-luvun loppupuoliskolta, joiden kuvissa parivuotiaana näköjään olin malleillut. Toisessa laidassa esimerkki siitä kuinka helppoa on ottaa hyvälaatusta kuvamatskua ADHD-vasikan kanssa. Tossa vaiheessa vielä noikin eläimet on aika söpöjä. Teini-iässä häpesin sitä faktaa, että olin maatilalta, vaikka pikkupaikkakunnalla kasvoinkin. Nyt se tuntuu hölmöltä, ja ainakin mun erikoisiin aivotuksiin ja väärinymmärryksiin on aina selitys - "se on landelta..."
Perjantaina kävin tekemässä ehkä yhden tähän asti parhaimmista jalkajumpista ikinä, ja siltä on sen jälkeen kyllä tuntunutkin...
Takareidet makuultaan 4x 8-12
Takakyykky 55kg 5x 7-10
Sumomave 50kg 4x 8-10
Bulgarialainen askelkyykky 3x 8-10 /per jalka
Supersettinä 3x (takareiden koukistus x12 + bulgarialainen askelkyykky ilman painoa x12-15)
Tän setin jälkeen meinasi vähän itkettä se fakta, että sali on Töölössä ja koti Larussa, ja matkalla pakko vielä käydä ruokakaupan kautta. Ja niinhän siinä vielä kävi, että edellinen spora meni juuri nenän edestä ja dösäkin hajosi kesken matkan, ei ihan ollu tuuria mukana sillä matkalla...
![]() |
![]() |
| kerran viikossa saatan olla koulussa jopa muilla kun treenivaatteilla, ja ehkä kerran kuussa jopa löytyy punaa huuliinkin :D |
perjantai 30. lokakuuta 2015
vuosi sitten vs. nyt
![]() |
| marraskuu 2014 - lokakuu 2015 |
Aurinkoisen vapaapäivän päätin hyödyntää nappaamalla pari näpsyä vähän selvittääkseen onko opiskelijaelämä vienyt kuntoa kuus-nolla vai miten on käynyt. TG mulla toimii edelleen kakkoskotina sen keskimäärin 5 kertaa viikossa, mutta ruokapuoli suuntaan ja toiseen vahvisti huolta, vaikka toisaalta tiedän peruspilarien olevan kuosissa.
Vaikkei asennot ja ehkä valotuskaan oo ihan vertailukelposta, on aina kiva nähdä, että esimerkiksi tosta viime marraskuusta on taas päästy vähän sporttisempaan suuntaan. Vaikka välillä tuntuu, että kehitys junnaa eikä mitään tapahdu, mutta trust the process on aika kova lausahdus siihen. Mitä enemmän osaat ainakin yleensä myös nauttia siitä työntekopuolesta ja olla stressaamatta, sen enemmän osaat myös nauttia loppujen lopuksi niistä edistysaskelista.
![]() | ||||||||
| maaliskuu 2015, lokakuu 2015 |
Jaloistakin olisi aika mehevää before-afteria oikeen useemman vuoden takaa, mutta kangasta on niissä vähän liian vähän julkiseen levitykseen. Sen vaan sanon, etten varmaan 5v sitten olisi kuvitellakkaan voivani ilahtua jalkaosaston koon lähes tuplaantumisesta :D
maanantai 17. elokuuta 2015
last days of summerholidays
Kävelin eilen Ruoholahteen vähän maisemareittiä, kun ei ollut kiirus - tarviiko erikseen selittää miksi. Oon pyrkinyt nauttimaan näistä aurinkoisista ja lämpösistä vapaapäivistä nimenomaan heittämällä arskat silmille ja kävelemällä paikasta toiseen, rento käppäily tekee kevyellä viikolla hyvää monella tasolla, ja mikäpä näissä kesämaisemissa onkaan kävellessä.
Heitin frendillekkin, että millonhan pääsis hakemaan seuraavalle Masterchef -kaudelle, nää mun heitetään-kaikki-sekasin-kiehumaan-pannulle -safkat on kyllä aina omaa luokkaansa. Mutta kylläpä niillä nälkä lähtee :D
TöölöGymin kävin tänään tsekkailemassa, ja itse salina tykkäsin kyllä hyvin paljon. Sitä saiekaksi koko treenin pälyillä ympärilleen että mitä kaikkea löytyy, laitevalikoima on tosi laaja, mutta kyllä muuten löytyy myös vapaita painoja reilusti.
Itse "treeni" meni kyllä lähinnä sisäsesti kiukutellen - edelleenkin koska kevyt viikko, oli pakko tehdä tosi kevyellä otteella ja eihän siinä ollut mitään hauskaa. Tein vähän koko kroppaa, ja löytypä jopa sellanen vaakaprässi, jossa tällanenkin kääpiö saa hyvän tuntuman takajalkoihin. Loppuun 10min löntystely kehutulla stairmasterilla, keskittyen ettei syke nouse ainakaan 150 yläpuolelle. Jalkatreenin kruunuksi se laite on varmaan aikalailla täydellinen.
Nyt nappaan olennaisimmat tavarat ja menen hetkeksi vielä rannalle istuskelemaan ja kävelemään, niin outoa ajatella, että huomenna pitäisi palata taas niin pitkältä tuntuvan ajan jälkeen täyspäiväisesti koulun penkille - mut toisaalta vaan hyvällä tavalla :)
Heitin frendillekkin, että millonhan pääsis hakemaan seuraavalle Masterchef -kaudelle, nää mun heitetään-kaikki-sekasin-kiehumaan-pannulle -safkat on kyllä aina omaa luokkaansa. Mutta kylläpä niillä nälkä lähtee :D
TöölöGymin kävin tänään tsekkailemassa, ja itse salina tykkäsin kyllä hyvin paljon. Sitä sai
Itse "treeni" meni kyllä lähinnä sisäsesti kiukutellen - edelleenkin koska kevyt viikko, oli pakko tehdä tosi kevyellä otteella ja eihän siinä ollut mitään hauskaa. Tein vähän koko kroppaa, ja löytypä jopa sellanen vaakaprässi, jossa tällanenkin kääpiö saa hyvän tuntuman takajalkoihin. Loppuun 10min löntystely kehutulla stairmasterilla, keskittyen ettei syke nouse ainakaan 150 yläpuolelle. Jalkatreenin kruunuksi se laite on varmaan aikalailla täydellinen.
Nyt nappaan olennaisimmat tavarat ja menen hetkeksi vielä rannalle istuskelemaan ja kävelemään, niin outoa ajatella, että huomenna pitäisi palata taas niin pitkältä tuntuvan ajan jälkeen täyspäiväisesti koulun penkille - mut toisaalta vaan hyvällä tavalla :)
maanantai 13. heinäkuuta 2015
jalkatreeni 13.7
Suunnilleen juhannuksen jälkeen taisin siirtyä muutama raskas perusliike + lihoille lopputapon suorittavia eristäviä liikkeitä -combosta vuoroin voimapainotteisiin ja volyymipainotteisiin treeneihin. Muutoin muutos on tuntunut pelkästään positiiviselta niin henkisesti kuin fyysisestikkin, paitsi että volyymijalat ei ehkä oo nostattaneet normaalia innostusta samalla tavalla. Vaikka tuntuu ja hapottaa treenatessa kuinka, tuntuu että koipien suhteen ne raskaat perusliikkeet on se rakkain juttu. Halusin pitää ilon tekemisessä, joten tänään kyseisen treenin ollessa vuorossa, ajattelin että mennään nyt fiiliksellä. Jos tuntuu että painavammat taakat ja lyhyemmät sarjat kiehtoo liikaa, so be it.
Koska kohdalle napsahti harvinainen tilaisuus typötyhjän salin merkeissä, tein normaalista poiketen sekä hackiä että loitontajaa laitteissa väärinpäin, hack vielä niin, että jalat on lattialla laudan sijaan (syvempi kyykky, kohdennetummin pakaralle). Niitä superina suunnilleen 12+15 toistojen verran, ja alkupoltto oli taattu.
Viimesenä heittäydyin hurjaksi ja tein vikassa liikeparissa toista niistä hehkutetuista pakaraliikkeistä joilla en ite oo kovemmin syttynyt - lantionnostoja. Superina 20kg käsipainolla tein nopeaa ja pumppaavaa sumokyykkyä, mikä sinetöi hyvin poltellen jalkatreenin. Pakko myöntää, että lantionnostoja kehutaan kyllä oikeastaan ihan syystä, kunhan vaan keskittyy siihen jännityksen ylläpitoon ja kantapäillä puskemiseen. Mun epämieluisuudet liikkeeseen liittyen lähinnä siihen miltä se näyttää & siihen tangon alle kampeutumisen vaikeuteen, mutta ehkä voisin tästä lähin oikeastikin yrittää tehdä useammin kun kerran kahdessakolmessa kuussa. Kokonaisuudessaan saatiin siis painotus kumminkin sinne volyymin puolelle, osu ja upposi ainakin tän hetkisten fiilisten mukaan, ja koottuna treeni näytti siis tältä:
![]() |
| Superina sekä hack että loitontajalaite väärinpäin |
Koska tyhjän gymin onni loppui siihen, siirryin tutulle ja turvalliselle vapaalle tangolle vielä repimään viiden vai kuuden 10 toiston työsarjan verran takakyykkyjä 50 kilolla ja suht lyhkäsillä palautuksilla, jotta tollakin painolla saatiin haluttu vaikutus.
![]() |
| näpsy perjantain jalkajumpasta ja täysin aiheen vierestä silkka täytekuva :D |
Takareisille tein tuttua supersettitappoa tehden niitä ensin makuultaan ja heti perään istuen. Voin taata, että hapottaa, ja nimenomaan sinne oikeaan kohtaan kun vaan pyrkii liikkeen sinne keskittämään.
Toisiksi vikana päätin antaa mahdollisuuden tälle Hanna Öbergin instasta napatulle liikkeelle, joista vastaavia versioits olin nähnyt ennenkin. Ja voin todellakin allekirjoittaa Öbergin toteamuksen, ettei tässä tarvita lisäpainoa - kympin sarjat oli ilmankin ihan työn takana, ilmeisen selkeästi kun kanssatreenaajakin huikkasi, että näyttääpä raskaalta liikkeeltä. Mutta hyvä tuntuma kyllä löytyi tossa 25kg tangon alla irvistellessä, tuun varmasti tekemään toistekin.
![]() |
superina väärinpäin hack + väärinpäin loitontajalaite
syvä takakyykky 10x50kg, lyhyehköt palautukset
superina takareidet maaten + istuen ( toistot n. 10+8)
askelkyykyt etujalka korokkeella smithissä 4x10+10
superina lantionnostot + pumppaava sumokyykky 12+15
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


































