Feels rn... Ohh well. Onneksi joulu on vaan kerran vuodessa. Mun kroppa on semiherkkä reagoimaan stressiin, joten ei ihmekkään, että se se lykkäsi ilman sen suurempaa erikoista vilustumistapahtumaa pienen flunssan päälle vikojen tenttien mukana. Onneksi mulla ei ole tapana sairastella kovin rankasti ja pitkäaikaisesti, mutta sanotaanko että synttäreitä olisi ehkä ollut parempi viettää aivastelematta, ja täälläkin olisi ehkä arvostettu enemmän täysikuntoista työvoimaa joulun alla vuoden kiireisimpinä sesonkipäivinä. No mutta, tulipahan kaavailtu saliloma pidettyä ihan pakolti :D
Kollaasiin tiivistyy noin 80% se mitä oon vapaa-aikanani täälläpäin tehnyt. Oon koko syksyn ikävöinyt ihan tuhottomasti Helsingissä tota omaa karvakorvaa, joten on ihan luksusta päästä nukkumaan sen kainaloon puoleksitoista viikkoa. Otus, jota voi rutistaa niin hyvänä kuin huonona hetkenä, joka on aina niin ilosta suunniltaan kun tuun Iittiin, joka on vaan niin... ❤ So much love.
20v-syndet aka pikkujoulut vietettiin vasemman alakulman lookilla (huomatkaa mätsäävät pilli, huulet ja olkain) tosin villasukat jalassa pienellä porukalla sisätiloissa, mutta kun on oikeet tyypit ympärillä ei muuta tarvikkaan. Oikealla sitä edeltävältä perjantailta se kerta puoleenvuoteen kun hiuksiinkin eksyi kiharaa ja oikeassa yläkulmassa äskeiset tuotokset: dieettisuunnitelmia!
Oon kokoajan kaavaillut, että kevätpuoliskolla mieluusti ajoissa taas vähän kuoritaan ylimääräisiä, hyvä hetkonen sitten totesin että prokkis alkaa klassisesti 1.1, mutta flunssan vetäessä mut sohvalle jo alkuviikosta suklaat kainalossa, totesin että herkuttelu saa luvan loppua joulupäivään. Ongelmana mulle on usein ollut se, että kun diettimoodi pistetään päälle, niin pian sitä Susanna on vetämässä aamulenkkiä, salitreeniä ja vielä HIITtiä pää hiessä ja jumissa, ja surprise surprise eipä sitä nuppi pitkäön kestä. Siksi ekassa ruokavaliossa ollaan vielä selkeästi kahen tonnin toisella puolen ja otetaan vaan muutama aerobinen mukaan, yritetään nyt startata maltilla.
Tän päivän vikoja herkkuja vielä, mutta pakko sanoa että oon aika superinnoissani päästessäni taas kunnolla keskittymään johonkin tällä saralla. Ja yksinkertaisesti oma olo on nyt sen verran pöhö ja pehmoinen, että ihan mielellään tästä lähdetään taas toiseen suuntaan. Don't get me wrong, ihan onnellinen oon nahoissani nytkin, mutta kun tietää, että mulla on rahkeita tsempata, niin nälkä näkemään mitä saan aikaan on aika kova. Huomenaamulla siis pitkästä aikaa nappaan ton nelijalkaisen mukaan ja starttaan päivän aamulenkillä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti