lauantai 21. tammikuuta 2017

january snapshots

Tammikuussa oon ehtinyt jo ottaa vähän lomaa kiireisen joulunalusen jälkeen, palata koulunpenkille, kahvitella frendien ja siskon kanssa, ja ihailla toki aamulenkeillä sorsalaumoja rantakivikoissa. Varmaankin heittämällä tän hetken lempparituote meikkipuolella huulille on NYX:in soft matte lip cream, sävyssä Rome kuten yllä olevassa kuvassa.
En itse jotenkin osaa käyttää kylmiä sävyjä, vaan huomaan kerta toisensa jälkeen valikoivani uudet sävyt mahdollisimman lämpöisinä, murrettuina punertavan sävyinä. Joululomalla tein uuden tilauksen Bangerheadille, ja sain valikoimiin edellä mainttuihin raameihin taas useamman kappaleen lisää, jokainen merkiltään nimenomaan NYX. Loistava hinta-laatu-suhde!
Koko kuukauden on vallinnut aivan järkyttävä koiraikävä. Raastaa asua eri osoitteessa ton oman pösilön kanssa, vaikka tottakai tää järjestely on koiran kannalta miljoona kertaa helpompi, ja onhan mullakin liikkuminen ja eläminen paljon vapaampaa kun ei tarvi joka välissä miettiä milloin pääsee ulkoiluttamaan, kuinka kauan voi olla poissa kotoa tms. Silti, kun oot 10v asunut ton maailman parhaan otuksen kainalossa, ei oo helppoa nyt olla erillään. Sydäntä raastaa joka kerta lähteä porukoilta, kun toinen jää kattomaan perään että nytkö sä taas meet.
Monen kuukauden haaveilun jälkeen they're finally mine: Gymsharkin burgundyt trikoot. Ja on muuten superhyvät jalassa myöskin, kaikin puolin nappiostos.
Mun ruokkis on löytänyt (okei jokapäiväisten proteinpuddingien lisäksi, tuntuu kun ois taas 6v kun vetää joka päivä vanukkaita heh) uuden proteiininlähteen: 3% feta! Ehkä syömisvammailuajoista jäi niin vahva rasvaisuuden ja korkean  kaloripitoisuuden leima kaikelle juustolle, että vei näinkin pitkän hetken sulaa tälle vaihtoehdolle. Vaikka eihän toi nyt tietysti maussa voita yhtä tiettyä iittiläistä superlaadukasta fettiinajuustoa, ihan vaan näin viattomana vinkkinä...
Oravien poissaolo korvautui tässä jonain nättinä tammikuisena päivänä onneksi sillä ilosella faktalla, että lähistöllä pyörivä joutsenpariskunta oli vielä mestoilla. Pihajäniksetkin on tehneet katoamistempun, mutta ehkä nää kaikki pikkuiset ryömii esiin sitte taas kevään edetessä, kukapa ei mielellään näiden kylmien kuukausien ajaksi kaivautuisi lämpimämpiin oloihin.
Opiskelun suhteen pääosin toimipiste muuttui vuoden vaihtuessa Malmista  Pasilaan, jota odotin innolla ja josta oon hyvin onnellinen. Idälle en tosiaan oikein lämmennyt missään vaiheessa, ja opiskelun aiheet tuntuvat olevan huomattavasti miellyttävämpää ja motivoivampaa laatua kuin esimerkiksi syksyn vikalla, suhteellisen horror-laatua edustaneella periodilla. Toki vaihdos tarkoitti myös sitä, että ei saa enää kaikkia oppituntejaan jakaa puolentoista vuoden aikana niin tutuksi tulleiden parhaiden opiskelutovereiden kera, mutta eiköhän näihin uusiinkin naamoihin kuukausien kuluessa tutustu, ja yksi läheisimmistä jatkoi kuitenkin eteenpäin samaa reittiä. All in all, Pasila on mulle lähempänä niin kotia kuin varsinkin salia, joten liikkuminen helpottuu huomattavasti.
Oon eilisen ja tän päivän pitänyt pientä itsenihuoltoteemaa: varasin vihdoin taas parin kuukauden pituiseksi venähtäneen tauon jälkeen taas urheiluhieronnan. Tunti aika pitkälti pelkkää tuskaa, mutta eipä tunnu enää siltä että kävelisi sementtipölkyillä. Jumeja alkoi osoittamaan myös alaselkä, tai lähinnä se, että jalkoja treenatessa pääliikkeissä oikean formin säilyttäminen alkoi muuttua entistä haastavammaksi. Nyt vielä kun vähän vilauttaa näille putkirullaa ja pitää venyttelyhetken, niin eiköhän huomenissa taas kulje uudella tavalla,
Hieronnasta suuntasin suoraan loikoilemaan toiselle pedille, ja pistettiin taas ripset minttiin. Oon vähän nyt harkinnut huoltovälin ainakin hetkellisesti lyhentämistä kolmeen viikkon. Kevyesti näillä pärjää neljä, jopa lähemmäs viisikin viikkoa, mutta huomaan että jos on pienintäkään "virallisempaa" tai suurempaa laittautumista vaativaa menoa, niin harmittelen aina jos se sattuu sille neljännelle viikolle huollosta. Kolmen viikon päästä perjantaina on Sannin keikka, joten itseni tuntien tiedän, että olisin taas harmitellut asiaa itsekseni, joten päätin poistaa ongelman ja varata seuraavan huollon jo sille iltapäivälle.
Tänäänkin otin jo ajoissa suunnan kohti Pasilaa, tosin tällä kertaa koulun sijaan matkamessujen merkeissä. Porukat saapui messuseuraksi, ja tuli samalla täyttämään pakastimen taas täyteen jauhelihoja ja marjoja - opiskelijan lompakko kiittää tästä vaivasta hurjasti. Nyt illalla huolsin kynnet uuteen muotoon ja kuosiin, tein vähän lyhyempää jälkeä kuin yleensä.
Nyt toivon että nää haukotukset kertoo todellisesta mahdollisuudesta napata unenpäästä kiinni jo ajoissa, niin pääsee huomennakin taas jo ajoissa rauhalliselle salille intoilemaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti