zombieviikko & omasta jaksamisesta huolehtiminen

Kuuden aamuherätykset koitu tällä viikolla ihan omantasoiksekseen haasteeksi, ja toi mukanaan neljä noin 4-6 h unilla nukuttua yötä. Torstain ja perjantain välisenä yönä tää toki toi sen hyödyn, että olin heti kärppänä hyödyntämässä parhaat black fridayn tarjoukset mulla on ensviikolla ehkä oma joulu pakettien määrän perustella heh kun uni ei tullut, mutta eipä kuuden tunnin koulupäivä ja sen jälkeinen selkä + hauistreeni olleet ihan helppoa kauraa alle neljän tunnin unilla, mutta yllättävän hyvin torstain ja perjantain treeneissä selvittiin. Torstaina voimatasotkin oli vielä suhteellisen korkeella, ja tänään on selässä tuntunut, mutta kyllähän se väsymys meinasi alkaa pukkaamaan ekojen liikkeiden jälkeen normaalia kovemmin.
Rehellisestihän, jos joku mun ystävä olisi vetänyt viikon samanlaisella levolla ja tyylillä, niin olisin perjantaina viimeistään todennut että älä hullu nyt lähe salille. Sen takia päätinkin ihan suoraan, että vaikka seuraavana yönä saisinkin nukuttua enemmän, niin anna itelleni mahollisuuden maata vaikka koko lauantain X-asennossa sängyssä, jos tuntuu siltä että kroppa sitä kaipaa. Tänäaamuna 9 tunnin unien jälkeen kumminkin tuntui siltä, että viikon vika sali on ihan hyvä idea aamupalan jälkeen, ja aika sähköjäniksenä tulikin laturin kanssa salille kiirehdittyä. Olo oli ihan kuin uudella ihmisellä, kyllä ne kunnon unet vaan tekee ihmeitä!

Koska viimesyksykin oli todella väsynyt, oon tänä vuonna yrittänyt ihan tietoisesti löytää kaikki niksit ja ideat millä pitäisin itteni energisempänä tällä kertaa. Tätä viikkoa lukuunottamatta itse nukkuminen onkin luistanut huomattavasti paremmin kuin vuosi sitten, ja kofeiininkulutus on ollut huomattavasti matalampaa. Näillä kahdella saattaa hyvinkin olla jotain tekemistä toistensa kanssa, ja niitä zombietreenejä pelkän kofeiinin voimalla on tullut näin ollen tehtyä paljon vähemmän.
Silmäpusseja nyt ei aina ihan voi välttää, mutta mulla huono nukkuminen näkyy hyvin nopsaan kasvojenkin ihossa. Tästä ja muista syistä oon pitänyt erityisen hyvää huolta nyt siitä, että kasvot tulee puhdistettua huolella, ja erilaisia muta- tai kosteusnaamioita tulee käytettyä pari kertaa viikkoon, ja kerran viikkoon kuorittua kasvot. D-vitamiinia (eikä tietty muitakaan) ei sovi unohtaa näin pimeään vuodenaikaan.
Usein pyrin myös viimeistään kahdeksan aikaan illalla pimentämään läppärin ja puhelimen näytön kirkkaudet minimiin, jotta ne eivät pääsisi valvottamaan, ja asettua rauhoittumaan sohvalle. Toki parempi olisi sulkea näytöt kokonaan, mutta siihen voin myöntää etten yksinkertaisesti oikein pysty.
Iltapalalla oon itse myös todennut, että hiilari on ihan pakollinen homma, mieluusti reilujen hyvien rasvojen kera. Usein kaurapuuroa tuleekin siksi syötyä marjojen ja kookosöljyn tai pähkinöiden kera niin aamulla kuin illallakin, eri määrät vaan.

Edellä mainittujen lisäksi oon pyrkinyt vahvasti myös poistamaan turhia henkisen stressin aiheuttajia. Jos joku ihminen aiheuttaa stressiä, ahdistusta tai pahaa mieltä enemmän kuin positiivisia viboja, uskallan painaa delete, enkä jää märehtimään. Toinen iso henkinen tekijä on se, että nimenomaan omasta jaksamisesta huolehtimalla oon jaksanut treenata pääosin hyvillä energioilla, joka taas itsessään auttaa henkistä hyvinvointia ja jaksamista. Mutta kyllä mä myönnän, että noi aamut kun oot ennen aamukasia hiihtelemässä rautatieasemalla väentungoksessa, niin naama on usein suht näkkärillä...
Nyt mä yritän väkisin vääntää tätä unirytmiä parempaan kuosiin ensiviikkoa aatellen, koska en sitä haluaisi vetää ihan samalla meiningillä, ja alan kohta rauhoittumaan hyvän iltapalan äärelle.